Circus Helsinki täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuotta on vietetty läpi kesän ja syksyn erilaisten tapahtumien merkeissä, ja juhlavuoden kunniaksi koottu valokuvanäyttely on ollut nähtävissä sirkuksella kesästä lähtien. Juhlavuosi huipentuu joulukuussa vuosijuhlaviikkoon, jolloin Circus Helsingin entiset oppilaat, nykyiset ammattilaiset sekä Circus Helsingin Esiintyvä ryhmä esiintyvät kaiken ikäisille suunnatuilla sirkusesityksillä!
Marraskuussa päivänvaloon pääsee myös juhlavuoden kunniaksi koottu lehti. Lehti jaetaan kaikille sirkuskoulun oppilaille 8.11. alkavalla viikolla. Lehden jutuissa paneudutaan sirkuksen taianomaiseen piiriin, oppimisen oivalluksiin ja sirkukseen elämäntapana sekä siinä samalla myös Circus Helsingin historiaan. Juhlalehden on toimittanut Circus Helsingin entinen oppilas, nykyinen opettaja Elina Vessonen ja taittanut graafikko Matilda Ylönen. Lehti on painatettu hiilineutraalisti Circus Helsingin ympäristösuunnitelman mukaisesti. Ohessa Elina kertoo lehden tekoprosessista ja omista sirkusmuistoistaan. Lämmin kiitos kaikille lehden teossa mukana olleille!
***
Hei Elina, kerrotko hieman sun taustasta. Millainen on sun historia Circus Helsingin parissa?
”Aloitin Circus Helsingin, silloisen Young Circuksen Esiintyvässä ryhmässä noin 11-vuotiaana. Sitä ennen olin treenannut sirkusta noin 4 vuotta. Treenasimme paljon ja vietimme tiiviisti aikaa Esiintyvän ryhmän kesken myös treenien ulkopuolella. Johan Juslin kertoo lehdessä tuosta ajasta sanoen, että Circus Helsingin Esiintyvä ryhmä oli hänelle nuorena kuin toinen perhe. Minulle tuli lehteä kootessa samantapaisia muistoja mieleen. Valmentamaan ryhdyin vuonna 2006. Palasin takaisin valmennuksen pariin vuonna 2018 opiskeltuani Australiassa, Hollannissa ja Englannissa yhteensä kuutisen vuotta. Teen valmentamisen ohella kirjoitustöitä.”
Onko sulla jokin mieleenpainuvin sirkusmuisto?
”Margareeta Lauronen kertoo lehdessä hienosti siitä, että sirkuksen sykähdyttävimpiä juttuja eivät olekaan ”koristeellisin timanttipuvuin tällätyt notkistelijat ja tulennielijät” vaan se, mitä tapahtuu lavan takana. Omilta harrastaja-ajoilta mieleeni eivät ole painuneet niinkään keikkamatkat ulkomaille tai gaalaesitykset vaan ihan tavalliset treenit. Niissä siirreltiin kässäripalikoita valmentajan avustuksella, yritettiin yhdessä tajuta uusi keilapassailukuvio tai tahkottiin yksin nurkassa jotain vanneliikettä. Ihan parasta.”
Mitä sirkus on tuonut sun elämään? Onko sirkus esimerkiksi opettanut sulle taitoja, jotka koet jollain tapaa tärkeiksi myös muilla elämän osa-alueilla?
”Kirsi Piha kirjoittaa lehdessä: ”Sirkus on rehellistä, läpinäkyvää, konkreettista ja todellista. Feikata voi muualla, sirkuksessa ei.” Tämä on minusta oleellista. Sirkuksessa ei tarvitse selitellä. Siellä kääritään hupparin hihat ja treenataan taitojen eteen. Toisaalta sirkuksessa ei treenata pelkästään taputusten toivossa, vaan itse treeni on innostavaa ja tärkeää. Olen ajatellut, että myös muilla elämänalueilla kannattaa nauttia tekemisestä, ei saavuttamisesta.”
Mikä valmiissa 20 v. julkaisussa on sun mielestä erityisen kiinnostavaa?
”Koin erityisen tärkeäksi, että juhlajulkaisussa näkyy se, miten erilaisia merkityksiä sirkuksella on: se voi olla työ, intohimo, pakopaikka, kuntoilumuoto, yhteisö, itseilmaisun väline ja vaikka mitä muuta. Lehden kirjoittajat ja haastateltavat tuovat hienosti esiin sirkuksen merkitysten kirjon. Toisaalta sirkus on itselleni niin tärkeä asia, että pelkillä sanoilla ei saa kaikkea kiinni. Työskentelin tiiviissä yhteistyössä graafikko Matilda Ylösen kanssa, jonka timanttisen ammattitaidon johdosta lehdellä saatiin upea, sirkusta juhlistava visuaalinen ilme.”
